Georgian viinivienti Kiinaan huippulukemissa

Viime vuonna Georgian viinivienti kasvoi huikeasti 128 % ja oli kaikkiaan lähes 4,9 miljoonaa pulloa. Kiina nousi näin kolmanneksi suurimmaksi asiakkaaksi Venäjän (25 miljoonaa pulloa) ja Ukrainan (5,2 miljoonaa pulloa) jälkeen.

Tosin merkittävää on sekin että Georgian viinintuottajat ja vientiorganisaatio on satsannut vuoden aikana 500 000 USD markkinointiin Kiinassa.

Tästä innostuneena maat ovat sopineet verojen poistamisesta vuoden 2017 toisella puoliskolla. Eli nykyinen 48,5 % alkoholivero pudotetaan nollaan.

Harmillista että meillä Suomessa saatavilla olevat Georgian viinit eivät ole maan parhaimmistoa. Odotankin päivää jolloin erinomaista Saperavia tai luostarimunkkien tuottamaa kvevri-viiniä olisi saatavilla täälläkin.

Georgian viinien kokonaisvienti viime vuonna oli lähes 50 miljoonaa pulloa ja arvoltaan noin 110 miljoonaa USD.

*****

Melko tarkkaan $ 550 miljoonan arvosta Kurniawanin feikkiviiniä

arvellaan olevan vapaassa kaupassa edelleen myynnissä

Kalifornialaisessa vankilassa istumassa olevan indonesialaisen viininikkarin kopioimia viinejä on edelleen hurjasti liikkeellä, eli kannattaa varoa etenkin nettikaupassa olevia harvinaisuuksia.

Asiantuntijoiden mukaan Kurniawan myi vuonna 2002 Henri Jayerin Richebourg Grand Cru 1978 viiniä hintaan 2-3 000 taalaa pullo ja tällä hetkellä samaisen pullon hinta on reilut 10 000 taalaa. Vaikka onkin feikki. Eihän sitä nyt voi tietää…

Kaikenkaikkiaan feikki viinien globaali markkina-arvo on reilut 3 miljardia taalaa.

Mikä erikoisinta tässäkin jutussa on että suurimman osan feikkiviineistä Kurniawan sekoitteli itse keittiössään. Vuonna 2006 kutakuinkin 12 000 pulloa !

Loppuvuoden uutisiin viinimaailmassa kuului myös se että Marc Lazar, Domaine Wine Storagen omistaja ja Rudy Kurniawan viinien kauppias on (tai oli) pidätetty.

Hän jäi kiinni myytyään viiniä St Louisissa Missourissa ilman asiaankuuluvaa lupaa. Kaveri pääsi vapaaksi 25 000 USD lunnaita vastaan.

Samaisella kaverilla on useita seksuaalirikostuomioita ja viinibisneksessä häntä ei ole suoraan syytetty Kurniawan yhteyksistä, mutta kytköksiä singaporelaisen lakitoimiston kautta kun myivät epäaitoja Domaine de la Romanée-Conti viinejä.

*****

Slovenia ei ole ainoastaan virkaanastuvan Yhdysvaltain presidentin vaimon vuoksi otsikoissa, vaan myös heidän upeasti kehittyneen ja maailmaa valloittavan viinituotannon johdosta.

Viinitila Edi Simčič ja erityisesti hyvä ystäväni parinkymmenen vuoden takaa JR Wines´n dirikka Robert Gorjak (muutamien järjestämieni viini-ruokamatkojen huippuopas) olivat erityisasemassa kun Hong Kongissa tuotiin esiin Slovenian terävintä kärkeä mitä viineihin tulee.

Slovenian kohdalla on aina hyvä muistaa myös Mariborin kaupungintalon seinustalla kasvavat reippaasti yli 400 vuotiaat köynnökset.

Muistan erittäin hyvin matkan jolloin olin siellä kutsuvieraana 90-luvun alkuvuosina ja silloinen kaupungin pormestari tarjosi lasillisen mystistä viiniä todella vanhoista pensaista, jotka on myös Guinnessin ennätysten kirjassa rekisteröity. Hennon värin ja pirteän hapokkuuden sävyttämä viini oli kokemus sinänsä.

Slovenian viinituotannolle ominaisia lajikkeita Rebula, Refosco, Vranec, Malvasia, Furmint sekä Blaufränkisch.

Slovenia tuottaa vuosittain noin 100 miljoonaa litraa viiniä josta ainoastaan 15 % menee vientikauppaan. Paikallinen kulutus onkin nykyään jo Euroopa korkeinta tasoa – 45 litraa per asukas. Ranskassa nykytilasto osoittaa 42 litraa ja Italiassa 37 litraa.

*****

Great Wine Capitals Global Network (GWCGN) on saanut uuden jäsenen

Italian Verona on liittynyt kymmenentenä jäsenenä mukaan tähän globaaliin verkostoon jossa viinialueet markkinoivat itseään ja toisiaan.

Veronan alueen viinialue vastaa 12 % koko Italian viiniviennistä ja viini puolestaan 9 % koko maakunnan vientikaupasta.

Great Wine Capitals perustettiin vuonna 1999 ja nykyisiä jäseniä ovat Bilbao (Rioja), Bordeaux, Mendoza, San Franscisco (Napa Valley), Porto, Valparaiso (Casablanca Valley), Cape Town (Cape Winelands) ja Mainz (Rheinhessen) sekä Adelaide (Barossa Valley, Clare Valley, Coonawarra, Adelaide Hills, Langhorne Creek, McLaren Vale, Limestone Coast, Riverland).

Unkarin maailmankuulu Villányin viinialue haluaa tulla Cabernet Franc -lajikkeen maailman ydinalueeksi

Hiljattain Villanyissä, eteläisessä Unkarissa pidettiin Franc & Franc konferenssi ja siellä paikalliset tuottajat toivat esiiin uuden sloganin : “If you think of Villány, think of Cabernet Franc! If you think of Cabernet Franc, think of Villány!”

On varsin ymmärrettävää että Unkarin paras punaviinialue haluaisi erottua maan maineesta.

Unkari tunnetaan ‘Bull’s Blood’ – Egri Bikaver viineistään, joita Lontoossa kutsutaan ‘cheap Eastern European plonk’.

Tässä tosin ei ole hitusenkaan perää, mielestäni sillä Egri Bikaver viineistä löytyy aivan LOISTAVIA, maukkaita ja tasapainoisia viinejä ja toisaalta ei ne hitsi oo edes halpoja. Mitä lie Britit ostavat.

Jotkut kolleegani ja muutamat asiantuntijat mollaavat näitä tuottajia sillä että rypäleet on ylikypsiä, alkoholi korkealla ja viineissä on brettiä (brettanomyces).

Mutta kuten ystäväni, viinituomarikolleega Robert Joseph muistuttaa että pohjoismaiden ihmisten, asiakkaiden makuun tuo sopii oikein hyvin. Usein sokkona maisteltuna brett tuo viiniin kypsyneen ominaisuuden positiivisena, mutta jos tämä menee ns yli niin sitten kumi ja tunkkaisuus ottaa vallan. Bret-hiiva ja käyminen on ensi kerran kirjattu 1904 Carlsbergin panimossa, ja olutpuolella sitä käytetään hyväksi.

Parin vuosikymmenen aikana – markkinoiden ja maan tuotannon vapauduttua on esiin noussut muutamia todella huippunimiä viinin tuottajissa – kuten Attila Gere, Jozsef Bock, Zoltán Polgár, Ede Tiffán ja Pál Debreczeni (en ole muuten kysynyt kuningatar Johannalta onko sukuaJ).

Ei pidä myöskään unohtaa nimiä Christian Sauska, Csaba Malatinszky, Erhard Heumann, Horst Hummel tai Tamás ja Zsolt Gere, mikäli etsitte parhaita unkarilaisia viinejä.

Unkari vastaa ainoastaan 2 % koko maailman Cabernet Franc tuotannosta – 1 300 ha koko maassa ja siitä on 330 ha Villanyissa, eli rohkean positiiviset on tavoitteet, mikäli aikomus on saada alue maailman Cab Franc ytimeksi.

Toki on sanottava, että alueen maaperä on aivan mielettömän upea Cab Franc lajikkeelle ja muistan jo yli kymmenen vuotta sitten kun tein väitöskirjaani, niin havaitsin synergian olevan ainutlaatuinen.

Aurinkoa keskimäärin 2150 tuntia vuodessa, maaperä on erinomaista kalkkikivistä peitettynä savella ja lössimaalla, jossa on riittävästi kalkkipitoisuutta tasapainoisen mineraalisen viinin aikaansaamiseksi.

Läntisellä puolella Sikloksen alueella, jossa on hieman viileämpää ja maaperä aavistuksen erilaista, tuottaa kepeämpää tai niinkuin sanotaan freesimpää viiniä.