Huikea ja monivivahteinen kesä on takanapäin.

Kesäkuun koleilla oli ilo tutustua Reimsin ja Epernayn kaupunkeihin sekä siihen välimaastoon jota Champagneksi kutsutaan. Maailmanlaajuisen Viiniritareiden Veljeskunnan 48. kongressi järjestettiin Reimissä ja paikalle oli saapunut lähes 250 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Suomesta läsnä oli 6 henkilöä, ja allekirjoittanut edusti maatamme tittelillä Master Commander Emeritus.

Tämä kansainvälisen viinijärjestön tapahtumat ovat todella värikkäitä toinen toistaan paremmin maistuvien aterioiden ja viinien parissa, eritoten lukuisten mielenkiintoisten ihmisten parissa. Tällä kerralla vierailtiin myös Dom Perignonin haudalla Hautvillersin kirkossa. Ja toki silloin pitää nauttia Dom Perignon samppanjaa. Aivan kirkon läheisyydessä sijaitsee myös JM Gobillardin samppanjatalo jossa vieraat pääsevät nauttimaan todella loistavia laatutuotteita. Näitä toivoisi Suomenkin markkinoille.

Vajaan viikon aikana samppanjaa oli tarjolla aamusta iltaan ja kuten vaimoni Pannee totesikin kotiinlähdön aamuna että närästys antoi merkin siitä että samppanjalla kilistely jää vähäksi aikaa. Siis onneksi vain hetkellisesti.

Heinäkuu olikin iloisia ja lämpöisiä iltoja hyvien ystävien ja jopa sukulaisten kanssa ja niissähän ainakin me nautimme useimmiten oikein kelpo viinejä.

Elokuussa oli vuorossa tuomarointini MUNDUSVINI kilpailussa Neustadtissa. Tämä oli 12. vuosi

kun olin mukana kyseisen kilpailun tuomarina ja tällä kerralla vaihteeksi päätuomarin ominaisuudessa, jossa pääpampun tehtävänä on tarkistaa ja valvoa kaikkien muiden paneelissa olevien tuomareiden työskentelyä ja avata keskustelu epäselvissä tilanteissa kuten jos vaikka viinistä löytyy liikaa rikkidioksidia tai viini on muutoin tuotettu epäonnisesti. Mundusvini on yksi maailman arvostetuimmista kilpailuista ja tälläkin kerralla mukaan oli lähetetty 7500 eri viiniä kaikkialta maailmasta. Tuomaristo koostui maailman johtavista alan asiantuntijoista ja voittajien lista on tiedossa syyskuun lopulla.

Tälläkin matkalla kohdalle osui yksi mainittava erinomainen iltaruokailu. Olin näet Israelin yleisradioyhtiön uutispäällikön kanssa yhtenä iltana niinsanotusti vapaalla ja suunnistimme nauttimaan Pfalzin maakunnan paikallisherkkuja Forstin kuntaan osoitteeseen Weinstrasse 96, jossa sijaitsee Zum Schockelgaul ravintola.

Tämä yhden perheen operoima ravintola on yksi lukuisista Forstin huippuravintoloista ja kun liikutte alueella niin kannattaa mennä paikalle ja kokeilla jälkiruokaa nimeltä ”Handkäse mit Musik”. Paikallinen erikoisuus.

Samaisessa paikassa tapasin myös uusia tuttavia ja ystäviä. Mennessämme, eihän meillä toki ollut pöytävarausta ja saimme istuutua pöytään jossa oli varaus tunnin päästä, ja kun pääruokamme ei ollut vielä tullut pöytään kun varausta tehneet saapuivat, saimme jatkaa iltaamme heidän kanssaan.

Mikäs sen parempi, sillä pariskunta oli Neustadtissa kahvinpaahtimoa ja ravintolaa pitävä yrittäjäpariskunta. Seuraavana päivän kävimme tutustumassa heidän bisneksiin ja totesimmekin että Ruandassa kasvaa erinomaisia kahvinpapuja. Upeaa että joutuu ventovieraiden kanssa samaan pöytään.

Nyt kun voimme nauttia syksyn hämärtyvistä illoista, sytyttäkää tuikut ja nauttikaa lasillinen täyteläistä, samettista viiniä ennen nukkumaanmenoa ja unikin on tasaisen positiivista.