Lähes kolmekymmentä vuotta on siitä aikaa kun viimeksi kävin Prahassa. Tänä kesänä siippani Panneen unelma toteutui kun päätimme tehdä neljän päivän matkan Prahaan. Panneella on ollut kyseinen kohde tavoitteena jo toistakymmentä vuotta. Meille tarjoutui oiva tilaisuus lähteä tänä kesänä matkaan sillä viime vuonna saamani Finnairin lahja voucher oli menossa yliajalle eli aika loppumassa. Sain kyseisen voucherin kun jokin lukuisista matkoistani meni pitkäksi eli lento oli myöhässä tarvittavan tuntimäärän ja EU säädösten mukaan lentoyhtiö on velvollinen korvaamaan asiakkaalle. Tämä oli siis apuna vaimoni haaveelle...

 

Praha osoittautui aivan upeaksi kaupungiksi. Kaupungissa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä ja varmaan muutama miljoona turistia käy siellä kesän aikana – mutta – kaupunki on siisti ! Kaupungin keskustassa on 15 metrin välein pieniä roskiksia joita siivouspartion auto miehistöineen kerää tarpeeksi usein ettei kadulle tipahda roskia. Tässäkö mallia Tampereen siistimiseen ?

 

Kesähelle ja matkailijoiden massat toki tekee liikkumisen huomattavasti hitaammaksi tässä kauniissa kaupungissa, mutta minne sitä saa nyt kiire olla.

Majapaikaksi olimme valinneet vanhassa kaupungissa mainiolla paikalla sijaitsevan hotelli Hastal Prague Old Townin (Hastalska 1077/16). Hotellia vastapäätä aukiolla on goottilainen St. Castulluksen kirkko. Hanslikin perheen jo 5.polvessa omistama ja johtama hotelli tarjoaa perushyvän ja siistin majapaikan. Henkilökunta on erittäin ystävällistä ja avuliasta, väliin tuntuu että asuukin jonkun kodissa.

 

Hotellin sijainti on mainio, sillä keskustan kohteisiin ainoastaan 5-10 minuutin kävelymatkat.

 

Ensimmäisiä kohteita jossa pistäydyimme oli paikallisen Filharmonia orkesterin rakennus, jonka nimesin mukanaolleille Tampere-taloksi.

Hotelli Hastalin naapurina (seuraava ovi) sijaitsee ravintola La Degustation Bohême Bourgeoise.

 

Ravintola on pelkistetty, ei pöytäliinoja ja ainoastaan kaksi erillistä menua vaihtoehtona. Ravintolan nimikko maistelumenu (140 € viineineen) ja keittiömestarin menu (200 € viineineen).

 

Keittiömestarina toimii paljon maailmaa nähnyt ja koulutuksensa Yhdysvalloissa CIA´ssa saanut Oldřich Sahajdák joka on myös yksi omistajista. Ravintolan menu noudattelee pitkälti vuodelta 1880 olevan tsekkiläisen keittokirjan reseptiikkaa.

 

Ruoka erinomaista ja henkilökunta pitää huolen että asiakkaat viihtyvät.

 

Muutaman minuutin päässä sijaitsee erityisen kiinnostava museo, varsinkin jos on kiinnostunut ravintolamaailmasta, kokkauksesta ja juomista. Arkkitehti Ladislav Provaan on muuttanut kotinsa alakertaan pariin kerrokseen todella mielenkiintoisen gastronomian historiasta ja nykyajasta kertovan museon. Arkkitehtina hän on suunnitellut lukuisia ravintola/hotellikeittiöitä eri puolille maailmaa.

 

On tullut käydyksi muutamissa saman ajatuksen omaavissa museoissa eri puolilla maailmaa ja tämä Museum Gastronomie (Jakubská 947/12)

on erityinen. Pieneen tilaan on saatu tuhansen vuosien ruoanlaittotavat esille mainiosti ja vieläpä jos sattuu herra Provaan paikalle niin hänellä riittää asiaa ja faktoja keittiöön ja ruoanlaittoon liittyen. Hyvin asiapitoinen muttei liian raskas joten sieltä selviää tunnin parin käynnillä.

 

 

Museon yhteydessä on toisessa kerroksessa myös moderni keittiö, jossa järjestetään kokkikouluja ja kokkausesityksiä.

 

Sunnuntai illan sää muuttui hieman levottomaksi ja pääsimme juuri ja juuri kastumatta ravintola Hergetova Cihelnan (Cihelna 2b)terassin katosten suojaan. Tämä paikka kruunasikin koko raskaan matkapäivämme, tuskin olisimme paikkaan eksyneet ilman hyvän ystävättäreni Sabina Budinskan apua. Hän on tsekkien ravintolamaailman yksi tärkeimpiä PR henkilöitä ja hän suositteli tätä norjalaisen Nils Jebensin omistamaa ravintolaa yhdeksi parhaaksi Vltava joen rannalla sijaitsevista.

 

 

Henkilökunnan ystävällisen vastaanoton jälkeen omistajan tarjoama Moet & Chandon pullo toki auttoi hyvään tunnelmaan pääsyyn sateen keskellä.

Muutamia varsin mielenkiintoisia makuja ja ruokia osasimme valita Sabinan suosikkilistalta.

 

Ensinnäkin talon oma leipä – maustettuna mm chilillä, sormisuolalla ja kevätsipulilla sekä oliiviöljyllä hyvin voideltuna – oli todella mahtavaa. Ja jos ja kun leipä on vielä uunilämmintä.

 

 

 

 

Alkupaloista on mainittava tempura paistettu tonnikalafile, wasabi-peruna pureen ja enoki-sienten kanssa, ja sashimi pizza jossa tonnikalasiivu raakana, wasabi-kermaa ja kevätsipulia sekä tiikerirapuja inkivääri-valkosipulivoin, kirsikkatomaattien ja rucolan kanssa.

 

Pääruoista upeimmat olivat kuhaa, pinaatin, vihreä parsan, tilliöljyn, mustien torvisienten ja purjovaahdon kanssa sekä Panneen nauttima vuosikymmenen PARAS mustekala. Tämän Octobussin ohessa oli strozzapreti pastaa, tomaattia, kesäkurpitsaa, chorizoa ja chili-balsamikastiketta.

 

 

Voi että kun oli hyvää !

 

Ruokien kanssa maistui erinomaisesti tsekkiläinen Krausin Pinot Gris 2012.

 

Ravintola Hergetova Cihelna on todella tyylikäs ravintola, jossa on monta eri ”osaa” eli terassin lisäksi, sanoisinko hienompi sisätila, suuri baariosa jossa myös viinikellari ja mainioita pienen tai isommankin porukan kulmia jossa voi maistella viiniä tai vaikkapa Hennessy Paradis Extraa tai vaikkapa Armagnacia vuodelta 1984.

 

Ja vielä yksi seikka on sanottava jotta enpä ole juurikaan nähnyt näin iloista, yhteen hiileen puhaltavaa työporukkaa kuin koko tämän ravintolan henkilökunta oli. Ei täällä ollut jaettua työnkuvaa, kun jotain piti tehdä se tehtiin rivakasti porukalla. Näin esimerkiksi kun sateen sattuessa piti pöytä siirtää kaikkine ruokineen, juomineen tai jos jotain muuta järjestellä tai siivota. Tämä kaikki tapahtui silmänräpäyksessä ja jokainen tiesi miten hommat hoidetaan. Uskomattoman hyvää yhteistyötä. Niin ja ettei unohtuisi, ravintolan terassin maisemat on upeat !

 

Varsinaisesti perinteistä tsekkiläistä ruokaa söimme 2-3 kertaa ja siitä on sanottava ettei oikein kolahtanut. Kana, ankka, possu on maukasta ja rapsakkaa pinnalta mutta sisällä ei sitten juuri makua olekaan. Annokset on äijä-annoksia eli voisin kuvitella että paino alkaisi nousta tasaiseen tahtiin. Mikä oli maukasta ja sopi erityisen hyvin tsekkiläisten olueiden kanssa oli makkarat.

 

En ole oikein kakkujen ja makeiden jälkiruokien ystävä mutta yksi asia Prahassa sai pisteeni. Tietääkseni alunperin Unkarista peräisin oleva ”munkki” Trdelník on nykyään varsin suosittu myös Tsekeissä. Useissa kadunkulmissa metallisen tai puisen tangon ympärille kierretään taikinaa joka paistetaan puuhiilloksella ja pintaan hierotaan sokeri, pähkinä, kaneli rouhetta – hieman tekijästään riippuen. Kaikilla kauppiailla tuntuu olevan sama hinta, hieman päälle 2 euroa annos. Todella maukasta, pitää saada päivässä toinenkin annos.

 

 

Tuossapa nuo päällimmäiset mitä mieleen tulee. Hyvin positiivinen reissu, ainoastaan yksi varoittava sana.

 

Tehkää valuutanvaihto jo Suomessa ja käyttäkää luottokorttia mahdollisuuksien mukaan. Kaikki kokemamme valuutanvaihto paikat nimekkäät ja nimettömät vetää välistä aivan mielettömästi, usein se on 10-20 % välissä kun kaikki heidän väittämät kulut lasketaan.