Olen parhaillaan Firenzessä maistamassa vuoden 2010 Chianti Classicon uusinta satoa. Kovin on nuorta ja tanniinista vielä, mutta erityisen lupaava vuosikerta.  Vino Nobile di Moltepulciano puolestaan on hakeutumassa enemmän Bordeaux linjalle cabernet sauvignon ja merlot sekoituksineen. Miksi näin. Moderni viinityyli ja kauppa käy luonnikkaammin. Raha ratkaisee.

Muita ja varsin erikoisia uutisia on tarjolla, sillä yli kolmenkymmenen vuoden eron jälkeen Antinorin viinisuku ja tila on liittynyt takaisin viinintuottajajärjestö Consorzio Vino Chianti Classicon jäseneksi. Se kumpi tarvitsee kumpaa on sitten jokaisen omassa harkinnassa.

Päivä pari sitten karkasin virallisen ohjelman ulkopuolelle ja kävin syömässä paikallisessa pienen

kujan kuppilassa – trattoriassa. Ristorante Il Pinolo, Via Ponte alle Mosse 24/26 oli mainio esimerkki italialaisesta ravintolasta. Astuessani sisään kello 19.56 paikalla oli kenties 4-5 asiakasta. Juuri tilauksen tehtyäni alkoi asiakkaiden virta, ja kello 20.19 paikalla oli neljässä eri huoneessa ainakin 80 asiakasta. Vanhempia pariskuntia, nuorempia pareja lasten kanssa tai ilman, tyttö – ja poikaseurueita.

Välittömästi pöytään istuttuaan asiakkaille ojennettiin lasillinen maukasta proseccoa, sen paremmin kyselemättä haluaako vai ei. Toki ilmainen alkoholi aina maistuu. Hieman makeaa makuuni joten jäi juomatta.

Muutaman bruchettan ja erinomaisen calzonen ja tuoreen salaatin kanssa nautin puoli litraa talon punaviiniä, joka puolestaan oli herkullinen ja kepeä punkku – aina voittaa Tampere-Hesa junavälillä myytävän viinikorvikkeen.  Lopuksi tupla-expresso sekä lasi grappaa.

Kaikki tämä lysti maksoi 23 euroa, ja lopuksi koko henkilökunta vai olikohan kyseessä perhe toivotti tervetulleeksi uudestaan.

Muutaman kuukauden päästä alkaa kuume nousta ja jännitys lisääntyä, etenkin jääkiekkofanien parissa. Maailmanmestaruusturnaus vaikuttaa ainakin osaan lukijoiden elämästä, ja kiekkofaneissa saattaa olla jonkunverran myös viinin nautiskelijoita.

Nyt on Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF tehnyt Hartwa-Traden kanssa kahden vuoden sopimuksen virallisista kisaviineistä.

Viinit tulevat Ranskasta Languedoc-Roussillonin Vin de Pays DOC alueelta. Punaviini on hennon tamminen, hedelmäinen, rubiininpunainen Cabernet Sauvignon ja Syrah lajikkeiden sekoitus.

Valkoviini puolestaan tuotetaan Chardonnay ja Viognier lajikkeista. Viini on monivivahteinen, kuiva, pehmeä ja viinistä löytyy mukavasti greipin ominaisuuksia ja sitrusta.

Viinejä on saatavilla ALKOn toimitusvalikoimasta hyvin rajoitettu määrä, joten kannattaa olla ripeästi liikeellä heti maaliskuun alkupäivinä ettei tarvitse seurata kiakkomatseja ilman asiaankuuluvaa viiniä.

Tämän viikon työni kohokohtiin kuuluu vielä Vino Nobile di Montepulciano 2009 sekä Brunello di Montalcino 2007 maistamiset. Päiväannoksena parisen sataa viiniä ja tämän tekee vielä mielenkiintoisemmaksi sen että tällä kerralla samassa pöydässä istuvat maailman tämänhetken tunnetuimpiin kuuluvat viiniarvostelijat Steven Spurrier, Stephen Brook, Tim Atkin. Sata vuotta kokemusta ja sanavalmiita aistikkaita kommentteja.

Samalla tiimillä nautimme myös keittiömestarit Roberto ja Marinella Rossin huikeista luomuksista sekä Col d´Orcian ja Il Poggionen Brunello viineistä vuodesta 1990 alkaen. Voisin kyllä väittää ettei kukaan voi tehdä paremmin ”Tagliatelle all´uovo condite al ragù espresso di coniglio, rosmarino e pomodorini ciliegia” kuin Roberto.

Porin suunnalla voidaan tunnistaa chef Roberto hänen laadukkaista oliiviöljyistään.Toivonmukaan hänen moraiolo lajikkeen oliiviöljy löytää myös suomalaisten pöytään. Aivan mahtava konsentraatio, suolaisuus, hapokkuus. Kreivi Francesco Marone Cinzano tosin mainitsi illan päätteeksi että hän pistäytyy Tampereella huhtikuun 14. päivänä – ainakin Vinoteekisssä.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän Brunello- viinin seurassa ja nauttikaa valkoisista hangista ja pakkasista vielä kun niitä hetken on olemassa ennen kuumaa kesää.

Viinitimo